Hei ja pahoittelut pitkästä kirjoitustauosta! Aivot ovat selvästikin olleet kesälomalla, mutta nyt olen täällä taas! 🙂
Minua pyydettiin joskus kirjoittamaan keikkapäivästä ja siitä, mitä kaikkea siiheen kuuluu. Nyt pääset kellon tarkkuudella lukemaan, miten kului multa perjantai 17.7.!
04.00 Nukuin levottomasti kipeän selkäni takia. Vihlaisi inhottavasti joka kerta kun käänsin kylkeä. Lopullisesti heräsin neljältä, enkä mitenkään hyväntuulisena. Pahus kun juuri keikkapäivänä on tälläinen olo 😖
08.40 Selvisin laukkuineni Kiasman eteen, mistä Ana poimi minut kyytiinsä. Kajaanin lentoon olisi 1,5h aikaa eli hyvin ehditään.
13.10 Ihan fiiliksissä! Kajaanista löytyi kiva kahvila, josta ruoka-allergikkokin sai hyvää lounassyötävää. Missään kahvilassa en ole saanut näin hyvää palvelua kuin täällä Murusessa. Annokset tuotiin pöytiin ja tarjoilija kulki ihmisten välissä kahvipannun kanssa. Herkulliset, kermalla ja mansikoilla kuorrutetut pannarit ja vohvelit ovat selkeästi tämän paikan juttu. Paikan omistaja valitteli, että gluteenittomat jauhot olivat juuri loppuneet, enkä siksi saanut jälkkäripannukakkua. Sain kuitenkin oman marjakimaran sen tilalle 🙂
Lähtiessä kävijää muistutetaan vielä tärkeästä asiasta 🙂
14.05 Hotellille. Hetkeksi sängylle.
14.15 Pakko saada suklaata. Ylös sängystä ja hop kauppaan.
14.30 Suklaiden makuvertailua telkkarin edessä. Kardemummaa ja sitruunaa sisältävä tumma suklaa voitti ylivoimaisesti.
14.40 Matkalaukun osittaista purkamista ja keikalla tarvittavien tavaroiden pakkaamista mukaan. Kadulle bussia odottelemaan. Bussi kurvaa noukkimaan kyytiin, lepo jatkuu omassa sängyssä ja omissa lakanoissa.
Hopeatoffee oli pysäköity tyylikkäästi kirkon eteen
15.15 Vartti bussin etsintää, lukuisia puheluita ja harhailua laukkujen kanssa kaupungilla. Sisään, moikat ja omaan sänkyyn makuuasentoon.
Nasu on paras unikaveri
17. 00 Kohteessa Ukkohalla. Tekniikan pojat tyhjää kiireellä bussin tavaratilaa, kantaa kamaa lavalle ja virittää äänentoiston ja valot kuntoon. Kiljuva nälkä. Bäkkärillä tarjotaan intialaista kanapataa riisillä. Alan valmistautua bussissa. Levitän meikit tarkkaan järjestykseen pöydälle ja jätän ne uskaliaasti hetkeksi vartioimatta, kun lähden etsimään vaatteitani bäkkäriltä keikkalaukusta. Palattuani meikit on tietysti siirretty sivuun. Pikku juttu, mutta ärsyttää järjestellä ne uudelleen, että pääsen jatkamaan. Meikin valmistuttua kaivelen itse tuunaamani farkut ja lisäksi laitan harmaan, hihattoman paljettitopin ja koristellun farkkutakin. Harmittelen, että uus, värikäs kesämekko ei tullut mukaan, sillä vastoin säätiedotusta, ilma on mukavan lämmin.
19.35 Lavan taa ja ylävitoset. Iloitsen harvinaisen aikaisesta keikan aloitusajasta. Nyt ei tarvitsisi valvoa seuraavan päivän puolelle! 🙂
19.40 Keikka ilman soundtsekkiä. Tekniikka on hoitanut aikaisemmin linjatsekin meidän puolestamme. Lavalla selkään sattuu. Yritän liikuttaa edes käsiä ja ylävartaloa isosti. Näin jäykkää lavaliikehditä ei ole ollut edes 40 asteen kuumeessa Tampere-talolla tai lievässä aivotärähdyksessä pyöräilyonnettomuudessa Joensuussa. Mutta yleisöstä tulee myötätuntoa ja se tuntuu hyvältä.
Yksisilmäinen, hammaskipuinen kovalevylaulaja
21.20 Kamat kasaan, kassiin ja Juhan kyydillä Kajaaniin. Harvinaisen nopeasti oltiin lähtövalmiina.
22.45 Hotellilla itseleivottuja kaura-quinoasämpylöitä ilman päällysteitä, vähän kurkkua päällä antamassa makua. Aika mautonta ja kuivaa, mutta tällä hetkellä ajaa asiansa. Otan lisäksi magnesiumia, ashwagandaa ja kamomillatippoja. Meikit pois, hampaiden pesu ja nukkumaan. Aah. Nukahdan heti.
There are 34 comments
Moi Johanna ja kiitokset taas mukavasta blogipäivityksestä näin kesäisenä sunnuntai-iltapäivänä :).
Oli kyllä kiva päästä kurkistamaan, että minkälaista aikaa artisti näin ennen keikkaa viettää ja mukava huomata, että niihin sisältyy niin nousuja että laskuja. Jokainen päivä on varmasti aina omanlaisensa seikkailu :D.
Onko näissä päivissä sitten aina lisäksi se jokin tietty koukku, josta erityisesti nautit: Esim. kun pääsee tutustumaan uuteen kaupunkiin tai ne pienet jännitykset ja viime hetken kiireet ennen keikan alkua tai jtn muuta vastaavaa :)?
Toivottavasti selkäkin on jo vähän paremmassa kunnossa ja olet saanut jälleen otettua kunnon yöunia, mukava kuitenkin, että artisti tekee aina kaikkensa, että keikalle pääsee vaikka se kuuluisa pää kainalossa xD.
Mukavaa heinäkuun jatkoa ja jaksamisia tulevillekin keikoille! Itsekin täällä jo henkisesti valmistaudutaan ensi kertaan, sen verran kauan jo edellisestä on :D! Hyvää kuiteskin jaksaa odottaa ;)!
Kyllä uuteen kaupunkiin tutustuminen on aina kivaa. Ja jos on pitkä odotus ennen keikkaa niin on kiva tehdä jotain ihan muuta- mitä sitten kyseisellä paikkakunnalla onkaan tarjota. Joskus käyn vain kävelyllä, joskus saunassa tai kuntosalilla. Usein tulee kyllä levättyä ja vain plärättyä kännykkää hotellihuoneessa 😉
Okei, onhan tuo tosiaan ihan ymmärrettävää että reissaamisen jälkeen haluaa yleensä vähän rauhoittua, olla ja valmistautua tulevaan keikkaan :D. Mukava kuiteskin, että aina välillä kerkiää käydä vähän tutkimassa uusia paikkoja, varsinkin kesällä ;).
Mukavia seikkailuhetkiä myös tuleville reissuille :P!
No juu, sellaista laitostumista tapahtuu niin helposti. On vaikea repiä itsensä siitä tutusta kuviosta, johon kuuluu aina samassa järjestyksessä hotelli, syöminen, soundcheck, meikki, keikka, hotelli, bussi…
Tuo on aivan totta. Se on kyllä, kun ihmisille tulee tietty kaava tehdä ja suorittaa jtn tiettyä asiaa/asioita niin hankala sitä on muuttaa minkä on hyväksi havainnut. Tietenkin hyvä, jos väliin saa silloin tällöin jtn uutta, mutta ei sitä kovin usein aina tule hoksanneeksi.
Noh, toisaalta siihen kaavaan on aina taasen välillä mukava palata, kun hetkeksi edes on päässyt irtautumaan :D.
Niinpä… Kai se on se ihmisen luonne, joka haluaisi tuttuja, turvallisia asioita ja rakastaa rutiineita… Ehkä vieraassa ympäristössä nämä vielä korostuu!
Juu, olen kyllä itsekin huomannut, että kun reissun päällä on niin esim. hotellihuoneeseen saapuessasi alat laitella matkatavaroitasi jotenkin ”kodikkaasti”, että tunnut olevan vähän enemmän tutussa ympäristössä. Varmasti artistin työssä tämmöinen asia jollain lailla korostuu vielä enemmän, kun monena päivänä viikossa olet reissun päällä, uusissa paikoissa ja mitä erilaisimmissa bäkkäri-alueissa.
Toki, pidemmän päälle ihmismieli varmasti sopeutuu tämmöiseen järjestelyyn kun sitä tarpeeksi tekee. Artisti kuitenkin elämässään kokee reissuillansa niin paljon eri asioita, että mikään ei varmaan loppupeleissä tunnut edes ihmeelliseltä :D.
Vai onko esim. sinulla näiden keikkareissujen aikana jokin asia, mihin ei koskaan totu, vaikka sen olisi kokenut kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja?
Kyllä matkalaukun tyhjentämiseen ja täyttämiseen on tullut sellaista rutiinia, että asioilla on tarkasti omat paikkansa ja järjestyksensä- niin siellä hotellihuoneessa kuin laukussakin. Sen enempää miettimättä hotellihuone on äkkiä samannäköinen, oli sitten missä vaan!
Mutta tuohon sun kysymykseesi… Pistitpä pahan, täytyy oikein miettiä 🙂
Heh, varmasti ei enää nykyisin tarvi edes miettiä, että mitä tällä kertaa pakkaa mukaansa, sen verran rutiinilla kaikki varmasti menee, että listan osaa jo ulkoa ;).
Juu, jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi, varmasti voi mieleen tulla montakin eri asiaa :D. Vauhtiajoolla nährään sitten, piiitkästä aikaa :D!
Juu, ei tarvi miettiä, laukku on aina perus-pakattuna. Turha sitä on kotona purkaa muuta kuin pyykkien osalta, näin pääsee paljon helpommalla 🙂
Se onkin sitten varmaan yksi keikkareissujen juttu, että pyykkiä tosiaan kertyy senkin edestä xD. Mutta ainakin tietää silloin taas tehneensä jotakin ;)!
Mukavaa elokuun alkuakin nyt sinne päin ja nähdään Powerparkin riennoissa :D.
No on tua raskasta hommaa tsemppii kuiteskin ja keikat on ollu huippuja 😀
Kiva kuulla, kiitos 🙂
Moikka Johanna!
Kiitti kun otit vinkistäni kiinni. 🙂 Oli todella mukava lukea, millaisita asioista sun keikkapäivät koostuvat. Jokainen päivä on varmasti, jollakin tavalla erilainen paikasta ja ajasta riippuen. Kaikenlaista voi sattua ja tapahtua, aina ei ole niitä parhaita päiviä. Hienoa kuitenkin, että pystyit keikan vetämään kivuista huolimatta. Varmasti mukavaa vaihtelua että joskus keikat alkavat aiemmin, kun yleensä ne alkavat kuitenkin puolen yön tietämillä. Onko jokin keikkapaikka jäänyt erityisesti mieleen ja mistä syystä?
Onko teillä loppuvuodelle tulossa keikkoja, kun nämä kesän keikat ovat olleet kamalan kaukana, ettei ole mahiksia ollut tulla kattomaan. Ikävä teijän keikoille on kamala.
Terkkuja koko teijän porukalle!
Moi Anu!
Toki hyvät blogi-ideat otetaan aina ilomielin vastaan!
Kyllä sitä on oltu niin monenmoisissa kinkereissä soittamassa tässä 15 vuoden aikana, että minkähän keikkapaikan siltä osaisi poimia? Hmm… Mietin asiaa, palaan!
On keikkoja myös syksyllä, en vaan ole nähnyt vielä koko listaa. Pressa ainakin on tulossa ja Rytmis.
Kerron pojille terkut kiitoksia!
Moikka!
KIva että keikkoja on tulossa syksyllekkin, jäänpä odottelemaan oisko Kalajoki teijän listoilla. Jos ei niin Rytmikseen koitetaan päästä. Jouluksi valmistun, joten olis kiva päästä juhlimaan valmistumista teijän keikalle.
Ai kun kiva, miksikä valmistut? Keikalle on hyvä tulla juhlimaan 😉
Lukio mulla on pohjakoulutuksena ja nyt 2,5 vuodessa tulee suoritettua artesaanin tutkinto vaatesuunnittelua ja valmistamista
Okei, hieno homma 🙂 Mitä aiot tehdä valmistumisesi jälkeen?
Heippa! Oli mukava kuulla miten keikkapäiväsi kulki aamusta iltaan, vaikka tällä kertaa harmina oli kovat selkäkivut. Kuvat oli hauskoja ja vielä kun itse oli keikalla, niin oli kivaa kun kerroit mitä ”tapahtui” ennen ja jälkeen sen mitä me näimme keikalla.
Hei Jaana!
Kiva kuulla Se on jännä juttu, mitä kaikkea sitä keikkapäiviin mahtuukaan. Itse keikkahan kestää vain sen 60-90 minuuttia siitä koko päivästä! Olisikin kiinnostavaa kuulla, miten teidän, keikallakävijöiden, päivään kuuluu.
Esim. tämä Ukkohallan keikka alkoi mun osalta aamulla 7.45 kun kaveri tuli hakemaan pihasta saakka. Matkalla otettiin vielä yksi kaveri mukaan ja sitten auton nokka kohti Kajaania. Matkalla höpötettiin kaikenlaista ja kuunneltiin tietenkin Elonkerjuun musiikkia. Kajaanissa kirjauduttiin hotelliin ja päädyttiin toisen hotellin ravintolaan syömään. Lähtiessä törmättiin Anaan ja kyseltiin sun jaksamista. Hotellihuone oli valtava ja sitä ihasteltiin saunaa myöden. Sitten alettiin valmistautua keikalle kukin tyylillään Loppumatkasta Ukkohallaan seurattiin Hopeatoffeen perää. Perillä ihmeteltiin vaijerivetoista vesihiihtoa ja ihasteltiin hienoja hyppyjä. Luukulla vaihdettiin liput rannekkeisiin ja sitten lavan eteen ”omiin karsinoihimme” odottamaan keikkaa. Keikalla heiluttiin ja laulettiin veden ja pillimehun voimalla. Sain ostettua Elonkerjuun hupparin kun Lenni ystävällisesti kaiveli laatikkoa keikan jälkeen. Muutama bändi kuunneltiin ja sitten hotlan saunaan lämmittelemään. Aamupalan jälkeen auto kohti Etelä-Pohjanmaata. Joskus tutustutaan kaupunkiin paremmin, mutta monesti on pitkä ajomatka kuskilla edessä.
Olipa hauska kuulla, millainen teidän keikkapäivä oli. Tuollaiset yllätykset, kuten ihana hotellihuone, on tosi kivoja reissussa. Aina kun ei etukäteen tiedä, mitä vastassa odottaa. Ja hupparit oli kuin olikin mukana, arvelin niiden unohtuneen Häjy-liikkeeseen…
No heippa täältäki! Kotiinki kans selvitty 😉 Teidän vanavedes eksyy samalla mahtaviin uusiin paikkoihin, johka tulee ny varmaan mentyä talvelläkin suksien kerä 😉 Eiku uusia kokemuksia odotelles padanemisiä sinne 🙂
No heippa hei!
Sehän tässä touhussa on just mahtavaa, että tulee käytyä paikoissa, missä ei koskaan muuten tulisi varmastikaan käytyä! Suomi tutuksi niin meille kuin teillekin!
Kiitos Johanna. Kirjoituksesta on ihan hyvä kuulla millaista elämää keikkamuusikko viettää ennen keikkaa. Ja jokainen päivä on erilainen. Mutta onhan välissä vapaapäiviä, jolloin saa levätä ja lomalla saa ladata akkuja. Kuulin, että selkäsi on ollut kipeä. Olen toivonnut, että selkääsi paranee. Kun keikkaillee ympäri Suomea, niin tutustuu eri kaupunkeihin. Toivotan Hyvää Viikon jatkoja, pikaista paranemista ja Hehkuva Rauta kesäkiertueen jatkoa.
Kiitos, eiköhän tässä pikkuhiljaa selkä kuntoudu taas entiselleen. Nyt jo on antanut jonkin verran periksi.
Mukavaa kesän jatkoa sinnekin!
Kiitos Vastauksesta .T,Sakari
PS. minulla ei ole kokemuksia paljoakaan festareista, ei myöskään hotelleista. Olisi todella mukavaa kiertää keikoilla ympäri maata, jos olisi auto ja ajokortti. Mutts ikävä kyllä en voi ajaa autoa sairauden takia. Ja kun olen eläkeellä, nyt olisi aikaa kiertää keikolla. Mutta olen tiukasti hengessä mukana. T.Sakari.
Valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus olla jonkin aikaa töissä ennen kuin haut seuraavalle asteelle alkavat. Tänä päivänä tämän alan töitä ei kamalasti ole täälläpäin painottuvat enimmäkseen vaatekaupan puolelle. Suunnitelmissa ois jatkaa opintoja ammattikorkeassa, joko vaatteiden valmistuksen tai liiketalouden puolella, jatko-opintojen avulla työllistymisen mahdollisuudet laajenevat. Haaveena olisi jossakin vaiheessa päästä ompelemaan tilaustöitä (juhla-asuja) joko itsenäisenä yrittäjänä tai työntekijänä jonkin alaisena. Kaikki ovet ovat tässä vaiheessa avoinna kaikenlaisille vaihtoehdoille.
Hyvältä kuulostaa. Ammattitaitoisille tekijöille on aina tarvetta. Tsemppiä loppurutistukseen 🙂
Johanna, laitoit tonne facebookin puolelle kuvan Elonkerjuun lehtijutusta. Siinä ylempänä luki että: ”Koivu on kirjoittanut keikkailun ohella viime vuo-… Mitenköhän jatkuu? kiinnostaa tietää mitä olet kirjoittanut 🙂
Moikka Olli!
Tsekkasin jutun sulle ja se jatkuu näin: ’Koivu on kirjoittanut viime vuoden lopusta lähtien blogia sivuilleen. Blogista löytyy mm. mielipidekirjoituksia, keikkaelämää ja hyvinvointia, kaikkea minulle ajankohtaista. Aloitin blogin, koska halusin itselle joitain uusia juttuja. Tämä on sellainen itseni kehittämisen muoto ja keino pitää kontaksia faneihin.’
Tälläistä 🙂
Kiitos. Kyllähän ton saattoi päätellä, mutta halusin varmistaa